Energiakentän ymmärtäminen · vakaus
Vakaus ei ole rakennuspalikka, jonka voi asettaa paikalleen. Se syntyy, kun kentän monet osat toimivat hyvin yhdessä.
Siksi sitä ei voi tuottaa suoraan. Voidaan vain huolehtia siitä, että se pääsee muodostumaan.
Suo vai kiinteä maa
Tunnet ehkä molemmat. Päivät, joina jokainen pikkuasia saa sinut horjumaan. Ja päivät, joina pysyt rauhallisena, vaikka ympärilläsi tapahtuu paljon. Rico kuvaa eroa kuvalla.
”Ihmiset, jotka eivät ole vakaita, seisovat kuin suossa, ja tapahtuipa mitä tahansa, he huojuvat, ja ihmiset, jotka ovat vakaita, seisovat kiinteällä maalla.”
Rico Brunner
Maa ei ole arki. Arki voi näyttää kahdella ihmisellä samalta. Maa on se, mikä kantaa sinua siinä.
Mistä vakauden tunnistaa
Rico ei kuvaa vakautta tunteena, vaan sen kautta, mitä ensimmäisellä hetkellä tapahtuu.
”Vakaana oleminen tarkoittaa, että tapahtuipa mitä tahansa, pysyy ensimmäisellä hetkellä rauhallisena, sitten miettii tai toimii vaistomaisesti oikein, koska alla on vakaa pohja.”
Rico Brunner
Vakaus ei siis tarkoita, ettei kuormitusta tulisi. Se kuvaa sitä, mikä kestää kuormituksen alla. Ricon mallissa rauha koetaan siksi vahvana ja levottomuus merkkinä siitä, ettei tasapainottuminen juuri nyt onnistu.
Vakaus syntyy yhteispelistä
Ricon mallissa vakaus on seuraus. Kentän pienimpiä osia hän kutsuu soluiksi. Niillä ei tarkoiteta kehosi soluja, vaan niitä yksiköitä, joista kenttä hänen mallissaan koostuu.
”Oikeastaan tarkoitan vakaudella toimivaa solua.”
Rico Brunner
Jokaisella solulla on vakaa osa, jota Rico kutsuu juureksi, ja lisäksi alueita kuten jännite ja vuorovaikutus. Kun monet tällaiset osat toimivat hyvin yhdessä, ne muodostavat yhdessä sen, minkä koet vakautena.
”Työni perusta ei ole vakaus, vaan kaikkien osien yhteispeli, joka sitten muodostaa vakauden kokonaisuutena.”
Rico Brunner
Rico puhuu miljoonista ja miljardeista vakauspisteistä, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden. Monet ihmiset aistivat, onko joku vakaa, koska he havaitsevat tämän kokonaisuuden. Mistä se yksityiskohdissa riippuu, näkyy vasta, kun joku tarkastelee yksittäisiä pisteitä ja niiden yhteispeliä.
Kenttä ei Ricon mukaan edes pyri vakauteen. Se pyrkii rauhaan. Vakaus ja kasvu syntyvät seurauksena siitä, että tasapainottuminen onnistuu. Jos solu toimii, se kantaa mukana. Jos monet toimivat, koko kenttä kantaa enemmän. Jos yksi putoaa pois, muut ottavat sen työn hoitaakseen. Siksi ihmiset ovat usein yllättävän kestäviä, vaikka jossakin kohdassa jokin ei olisi kunnossa. Lisää aiheesta sivulla Miten kenttä voi olla vahingoittunut.
Mitä vakaus tekee eri kohdissa
Vakaus on kaikkialla sama suure. Se, mitä se tekee, riippuu kuitenkin siitä, missä kohdassa kenttää sitä juuri nyt tarvitaan. Rico erottaa kolme tilannetta, joissa kentän alue voi olla.
Missä alueen täytyy kantaa paljon
Täällä vakaus tekee kentästä kestävän. Se ottaa painetta vastaan ja rauhoittaa.
Missä alue pysyy
Täällä vakaus tasapainottaa. Se jakaa painetta ja tekee kentästä reaktiokykyisemmän.
Missä alue kehittyy
Täällä vakaus virittää. Se käynnistää uusia kulkuja, ”kuin seikkailu”, sanoo Rico.
Tärkeää tässä: nämä kolme tilannetta eivät ole kolmenlaisia ihmisiä. Ne ovat jokaisessa kentässä rinnakkain.
”Kukaan ei ole vain avun alueella, kukaan ei ole vain kehityksen alueella.”
Rico Brunner
Siksi etäsaattelujakin on vain yksi eikä kolme. Rico työskentelee jokaisessa kentässä niissä kohdissa, jotka juuri nyt sitä tarvitsevat, ja niissä niin kuin kohta vaatii. Lisää kolmesta tilanteesta sivulla Apu, Vakaus, Kehitys.
Vakaa ei tarkoita jäykkää
Voiko kenttä olla liian vakaa? Rico kuvaa kenttiä, joissa yhdellä alueella on hyvin paljon vakautta, kun taas muilla on tuskin voimaa. Silloin energia kerääntyy sinne, missä kenttä vielä toimii. Vakaus kasvaa yli sen mitan, jossa se antaa tukea, ja muuttuu jäykkyydeksi. Hän vertaa sitä puuhun, jonka juuret ovat kasvaneet niin suuriksi, ettei se enää pääse liikkumaan ylhäältä.
”Tietysti on aina alueita, jotka ovat vahvempia ja heikompia, mutta vahvuus ja heikkous eivät saa olla liian kaukana toisistaan.”
Rico Brunner
Tästä seuraa sääntö hänen työlleen. Rico työskentelee niissä kohdissa, jotka eivät toimi. Sitä, mikä toimii, hän ei optimoi enempää, koska se kasvattaisi vahvan ja heikon välistä etäisyyttä kentässä entisestään. Kenttä kantaa hyvin, kun se kantaa kokonaisuutena, ei erityisen paljon yhdessä ainoassa kohdassa.
Miksi vakautta ei voi tuottaa suoraan
Kysymys, jonka Rico kuulee useimmin, kuuluu: miten minusta tulee vakaa? Hänen ensimmäinen vastauksensa siihen on rajaus:
”Vakauden parissa on hyvin vaikea työskennellä, mutta on asioita, jotka auttavat vakautta muodostumaan paremmin.”
Rico Brunner
Vakauden muodostaa kenttä itse. Mitä voi tehdä: raivata sille tietä. Kun järjestelmästä otetaan hieman stressiä pois, sillä on enemmän energiaa omaan tasapainottumiseensa.
Tämä selittää myös, miksi Rico aloittaa hyvin ylikuormittuneen kentän kohdalla toisin. Ylikuormittunut kenttä tarvitsee kaiken voimansa pysyäkseen koossa. Muuhun ei jää mitään. Tässä tilassa se ei hänen havaintojensa mukaan pääse eteenpäin, vaikka sitä kuinka piiskattaisiin. Siksi ylikuormittunut kenttä rauhoitetaan ensin, ja Rico työskentelee joidenkin ihmisten kohdalla alussa enemmän paineen parissa kuin myöhemmin. Ei siksi, että olo tuntuisi hetken paremmalta, vaan jotta syiden parissa voidaan ylipäätään työskennellä.
Tästä seuraa sääntö, joka kulkee läpi koko etäsaattelun: vähemmän on enemmän. Kenttä ottaa parhaiten vastaan, kun se on lievästi alikuormitettu. Kuinka hienovaraisesti Rico tätä punnitsee, kuvaa sivu Paine, vahvuus ja liikkumavara. Miksi tahti tulee kentästä, kerrotaan sivulla Miksi kenttäsi määrää tahdin.
Mitään ei poisteta, kenttä kasvaa sen yli
Moni kuvittelee, että jotain rikkinäistä otetaan pois, ja sitten kaikki on kuin ennen. Näin Rico ei kuvaa energiakenttää. Sitä, mikä ei sovi, ei voi poistaa. Kenttä kehittyy sen yli.
Kehitys ei ole mitään erityistä, jota tarvitaan vain kriiseissä. Se on kentän normaali tila, myös silloin, kun kaikki sujuu hyvin.
”Kehitys on luonnollinen terve tila.”
Rico Brunner
Kenttä ei myöskään järjesty vain silloin tällöin. Se tekee sitä koko päivän, niin kauan kuin se pystyy siihen. Rico vertaa vanhaa kuormaa vuoreen, josta kenttä kuluttaa joka päivä pienen palan. Kaikkea kerralla se ei kestäisi.
Mitä tämä voi tarkoittaa sinulle
Jos juuri nyt moni asia on raskasta, tämä kuva selittää, miksi Rico ei aloita mahdollisimman paljolla kerralla vaan rauhalla. Jos asiat sujuvat hyvin ja haluat pitää sen, vakaus on kysymys siitä, kantaako maa myös suuremmassa paineessa. Ja jos haluat kehittyä edelleen, kiinteä maa on paikka, josta käsin kehitys on mahdollista ilman painetta. Usein kaikki tämä pätee yhtä aikaa, vain eri kohdissa.
Usein kysyttyä
- Tarkoittaako vakaa, ettei mikään enää osu minuun?
- Ei. Vakaus kuvaa sitä, mikä kestää kuormituksen alla, ei sitä, ettei kuormitusta tulisi. Myös vakaa kenttä voi olla jossakin kohdassa ylikuormittunut, jos kuorma on siinä suurempi kuin sen vahvuus.
- Olenko joko vakaa tai en?
- Ricon mukaan et. Jokaisessa kentässä on alueita, joiden täytyy kantaa paljon, alueita, jotka pysyvät, ja alueita, jotka kehittyvät. Hän sanoo: ”Kukaan ei ole vain avun alueella, kukaan ei ole vain kehityksen alueella.”
- Voinko itse tehdä jotain vakauteni hyväksi?
- Suoraan tuskin, sanoo Rico. Mitä voit tehdä, on antaa sille tilaa. Hän neuvoo etsimään ei sitä, mikä tekee vahvaksi, vaan sitä, mikä tekee sinulle hyvää, esimerkiksi kävelyä, uintia tai kirjan lukemista, ja ottamaan sitä pieninä annoksina arkeen.
- Voiko kenttä olla liian vakaa?
- Rico kuvaa kenttiä, joissa yhdellä alueella on niin paljon vakautta, että se muuttuu jäykkyydeksi, kun taas muilla alueilla on tuskin voimaa. Ratkaisevaa on, etteivät vahvuus ja heikkous ole liian kaukana toisistaan.
- Ovatko energiakentän solut samoja kuin kehon solut?
- Eivät. ”Solu” on Ricon mallissa kentän pienimmän yksikön nimi. Sillä ei ole mitään tekemistä kehosi solujen kanssa.
Miten tästä eteenpäin
Miksi jokaisella kentällä on oma tahtinsa, kerrotaan sivulla Miksi kenttäsi määrää tahdin. Kolmea tilannetta, joista ihmiset tulevat etäsaatteluun, kuvaa Apu, Vakaus, Kehitys. Vakauden käsitteen ja sen lähikäsitteet löydät sivulta Etäsaattelun käsitteet.