Miksi työskentelen syiden parissa
Miksi en tartu siihen, missä tunnet sen selvimmin? Se, mitä tunnet, ovat yleensä oireita eli syyn vaikutuksia, ja ne näyttävät harvoin sen paikan, jossa jokin syntyy. Työskentelen energiakenttäsi syiden parissa. Minulle se on yksi työni tärkeimmistä kohdista.
Miten työskentelen · työ syiden parissa
Työskentelen siellä, missä jokin syntyy, enkä siellä, missä se näkyy.
Otan vakavasti sen, mitä tunnet. Syytä etsin energiakentästäsi, koska sitä ei voi tunnistaa sisältäpäin.
Oireet näyttävät, mihin sattuu
Jos silitysrauta putoaa jalallesi, tunnet kivun jalassa. Se on niin voimakas, että silitysrauta melkein katoaa näkyvistä. Jos se putoaa joka aamu uudelleen jalallesi, puhut jossain vaiheessa enää vain jalasta.
Minua kiinnostaa, miksi silitysrauta putoaa ja miten saadaan aikaan, ettei se enää putoa jalallesi. Oireet näyttävät, mihin sattuu. Missä syy on, sitä ne eivät näytä.
”koska aina huomaa vain, mihin sattuu, eikä sitä, miksi sattuu”
Rico Brunner
Siksi useimmat ihmiset puhuvat siitä, mikä näkyy heidän arjessaan, ja tuskin siitä, mitä sen takana on. Se ei ole virhe. Se on se puoli, jonka näet sisältäpäin. Sieltä käsin ei kuitenkaan voi tunnistaa, missä energiakentässä jokin on.
Seuraukset
Mitä tunnet ja koet. Missä se sinua häiritsee, sen voit sanoa vain sinä. Seuraukset näkyvät usein aivan muualla kuin siellä, missä ne syntyvät.
Syyt
Missä se syntyy energiakentässä. Niitä ei voi tuntea. Luen ne energiakentästä ja tartun juuri siihen kohtaan.
Mikä syy on
Energiakenttäsi vahvuudella on suuruus, ja ulkoa tulevalla paineella on myös. Jos paine on suurempi kuin sisäinen vahvuus, energiakenttään syntyy vammoja ja ylikuormitusta. Se selittää myös, miksi sama tapahtuma osuu yhteen ihmiseen kovaa ja toiseen tuskin lainkaan.
”Se on oikeastaan kuin matematiikkaa, voisi sanoa.”
Rico Brunner
Se on laskutoimitus eikä tuomio sinusta. Joka on jossain kohdassa ylikuormittunut, kantaa siinä juuri nyt enemmän painetta kuin hänen energiakenttänsä pystyy siinä kohdassa kantamaan. Toisessa kohdassa sama energiakenttä voi kantaa paljon enemmän. Paine jakautuu lisäksi koko energiakenttään, ja siksi katson aina kokonaisuutta.
Syyn ei tarvitse olla suuri. Energiakentässä pieni häiriö muuttuu usein ongelmaksi vasta kestonsa vuoksi. Pitkään kukaan ei huomaa sitä.
Kahdella ihmisellä voi olla sama oire ja aivan eri syyt. Siksi vertailu muihin auttaa harvoin.
Miksi suuri vaiva ei aina auta
Näen usein ihmisiä, jotka työstävät itseään hyvin paljon. He saavat paljon liikkeelle ja kehittyvät. Varsinainen asia jää silti. He tarttuvat kohtaan, jossa se näkyy, eivätkä kohtaan, jossa se syntyy. Heidän vaivansa on aitoa, vain paikka ei ole oikea.
Siksi luen ensin, missä energiakentässä jokin syntyy, ja työskentelen juuri siellä, vaikka tuntisit sen aivan toisessa kohdassa, mikä on yleistä.
Miksi en työskentele tukoksen parissa
”Tärkeintä energiakentässä on, että se pystyy tukkeutumaan.”
Rico Brunner
Tukos on ensisijaisesti suoja. Energiakenttä pysäyttää sillä jotain, mikä muuten jatkaisi eteenpäin. Siksi en pura tukoksia. Tuen energiakenttää siellä, missä syy on.
Tukos on kuin auton jarrutusjälki. Jäljen näet, äkillisen jarrutuksen syytä et. Kun syy on poissa, jarrutusjälki katoaa itsestään, ja silloin myös tukokset alkavat purkautua itsestään.
Tilasi ei siksi myöskään ole mitään väärää. Se, mitä koet, on sitä, millä energiakenttäsi juuri nyt suojaa itseään, vaikka et tuntisi oloasi hyväksi.
Oirekaruselli
Joka seuraa oireita, joutuu helposti siihen, mitä kutsun oirekaruselliksi: yksi oire lähtee ja toinen tulee sen tilalle. Jatkuvasti tapahtuu jotain, sinulla on tunne, että teet paljon, ja lopulta mikään ei kuitenkaan muutu, koska syy jää. Pyörit ympyrää. Se, mikä poistetaan ilman että syy muuttuu, etsii usein vain toisen tien.
Lisäksi on toinen vaara. Energia on siellä, missä huomio on. Jos suuntaat koko huomiosi siihen, mitä tunnet, annat sille energiaa, ja se voi siitä vahvistua.
Mitä siitä huomaat
Syyt ovat yleensä siinä energiakenttäsi suuressa osassa, jota et itse havaitse. Jotkut huomaavat silti heti jotain, toiset vasta myöhemmin. Jos et huomaa mitään, se ei tarkoita, ettei mitään tapahdu. Lisää aiheesta sivulla Miten koet työni.
Jotkin syyt ovat kaukana menneisyydessä, joskus lapsuudessa asti. Ensin työskentelen siinä kohdassa, joka vaikuttaa voimakkaimmin koko energiakenttääsi. Se ei aina ole syvin. Kuinka kauan työ kestää, ei ole suunniteltavissa. Joillakin se menee näin, toisilla toisin.
Periaatteessa työskentelen vain syiden parissa. Jos kokonaisuuteen kohdistuu kuitenkin liikaa painetta, muutosta ei voi tapahtua. Silloin poistan ensin hieman painetta, jotta energiakenttäsi ylipäätään pystyy työskentelemään.
Pelkän paineen parissa en koskaan työskentele. Jos poistaisin aina vain painetta ja jättäisin syyt paikalleen, kulku näyttäisi tältä:
- Paine laskee ensin.Sen tuntee usein nopeasti.
- Se ei kestä.Kun työ loppuu, paine palaa pian, koska sen lähteellä ei ole muuttunut mitään.
- Syy jatkaa vaikutustaan.Se tuottaa jatkuvasti uutta painetta.
- Ylikuormitus kasvaa.Syistä tuleva paine kasautuu.
- Sitä ei enää voi säädellä.Jossain vaiheessa paineen poistaminen ei enää riitä.
Siksi poistan painetta vain sen verran, että energiakenttäsi pystyy työskentelemään, enkä enempää. Jos poistan liikaa, se joutuu ristiriitaan tasapainottumisen ja kehittymisen välillä. Kuinka paljon sitä saa olla, punnitsen jokaisen energiakentän kohdalla uudelleen.
Jos haluat tietää, minkä parissa juuri työskentelen
Jos joku kysyy sitä minulta, kuvaan energiakentän kohdan, johon tartun, ja sen, mitä sillä on tekemistä hänen arkensa kanssa. Esimerkiksi sen, miksi joku vetäytyy yhdessä kohdassa yhä uudelleen, vaikka muissa kohdissa hän pitää hyvin puoliaan. Lisäksi kirjoitan, ettei hän ehkä vielä huomaa siitä mitään, koska työskentelen syyn parissa.
Onpa juuri nyt raskasta tai menee hyvin
Jos juuri nyt moni asia on raskasta, kokonaisuuteen kohdistuu usein niin paljon painetta, että poistan ensin osan siitä. Se on askel, jotta työ syiden parissa olisi mahdollista, eikä tavoite sinänsä.
Jos menee hyvin ja haluat pitää sen niin, yksi asia on hyvä tietää: pieni häiriö jää pitkään kaikilta huomaamatta ja muuttuu usein ongelmaksi vasta kestonsa vuoksi.
Jos haluat kehittyä edelleen ja työstät jo itseäsi paljon, vaivasi on aitoa. Katson silloin, onko kohta, johon se tarttuu, oikea.
Mitä tämä koskee
Se, mitä tässä kuvaan, koskee työtä energiakentän parissa. Se, mikä koskee kehoasi, kuuluu ensin lääkärin käsiin, eikä se kuulu minulle.
Usein kysyttyä
- Miksi et työskentele sen parissa, mitä minä tunnen?
- Koska se, mitä tunnet, on yleensä seuraus. Se ei näytä, missä syy on. Työskentelen siellä, missä se syntyy energiakentässä.
- Pitääkö minun tietää, mikä syyni on?
- Ei. Sisältäpäin sitä ei voi tunnistaa, ei edes suurella tarkkaavaisuudella. Luen sen energiakentästä.
- Miksi tulee yhä uudelleen jotain uutta?
- Harvoista syistä voi syntyä paljon oireita, ja ne vuorottelevat. Niin kauan kuin syy pysyy, karuselli jatkaa pyörimistään.
- Työskenteletkö tukosteni parissa?
- En. Tukos on suoja. Työskentelen siellä, missä syy on. Kun energiakenttä ei enää tarvitse suojaa, se alkaa itse purkaa tukosta.
- Kuinka kauan työ syiden parissa kestää?
- Sitä ei voi suunnitella. Joillakin se menee näin, toisilla toisin.
- Korvaako tämä lääkärikäynnin?
- Ei. Se, mikä koskee kehoasi, kuuluu lääkärin käsiin. Työni kohdistuu energiakenttään, eikä keho kuulu minulle.
Miten tästä eteenpäin
Miten seuraan siinä energiakenttää sen sijaan, että asettaisin sille tavoitteen, kerrotaan seuraavaksi sivulla Miksi työskentelen prosessilähtöisesti. Kuinka paljon työ syiden parissa vaatii, riippuu siitä, missä olet kehitysmatkallasi. Miksi minun ei tarvitse tietää, mikä ongelmasi on, kerrotaan sivulla Energiakentän lukeminen. Mitä muuta pidän tärkeänä, kerron sivulla Miten työskentelen.
Miten asiasi ja analyysini kohtaavat etäsaattelussa, kerrotaan sivulla Kaksi tietä, jotka eivät risteä. Miten paine ja vahvuus toimivat yhdessä Päivän fokuksessa, kerrotaan sivulla Paine, vahvuus ja liikkumavara.
Osio Miten työskentelen · Versio 1.0 · 30.10.2026